Suomeksi | In English

Palvelu 3.0

Palaute - torjuttu vai toivottu?

Kompassikuva pieni

Istahdimme sparrauskahville yhteistyökumppanimme yritysvalmentaja Ellen Lindellin kanssa keskustelemaan HenkilöstöPulssin mahdollistaman online-palautteen merkityksestä esimiestyössä. Millaisia asioita mitata ja millä syklillä, jos työntekijäkokemuksesta halutaan saada irti muutakin kuin pelkkä fiilis tänään?  Pyysimme Elleniä summaamaan myös ajatuksiaan onnistuneesta palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta. 

 

"Työssäni business coachina ja johtamisen kehittäjänä kohtaan vuosittain satoja työyhteisöjen jäseniä organisaatioiden eri tasoilta ja toiminnoista. Enemmistö heistä on esimiesvastuissa toimivia päälliköitä ja johtajia, joiden tehtävänä on vaikuttaa organisaatiossa ihmisiin siten, että yrityksen strategia toteutuu ja tavoitteet saavutetaan. Yhdessä ja yhteistyöllä. Valmentava ote on ollut jo vuosia yksi johtamisen avaintaidoista hyvinvoivan, aikaansaavan ja strategiaa toteuttavan organisaation sekä sen jäsenten kehittämiseksi.

Ihmisten välinen vuorovaikutus ja siihen tarvittavat taidot korostuvat erityisesti, kun haluamme edistää itseohjautuvuutta, toiminnan ketteryyttä, hyvää työntekijäkokemusta ja asiakkaiden sitoutumista vahvistavaa asiakaskokemusta. Dialoginen, ratkaisukeskeinen ja tavoitteellinen keskustelu työstä, suoriutumisesta, teoista, työssä käyttäytymisestä ja aikaansaannoksista edellyttää kaikilta organisaation jäseniltä monipuolisiia vuorovaikutustaitoja. Näidenkin taitojen kehittämisen työkalu on palaute. Suurin osa meistä tunnistaa mantran "Kerro minulle - unohdan. Näytä minulle - muistan. Anna minun tehdä - ymmärrän. Anna minulle palautetta - kehityn."

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen herättää työyhteisöjen keskuudessa edelleen monia eri mielikuvia ja tunteita, jopa pelkoja. Palautteen yltä tulee mielestäni riisua kaikki juhlallisuus, jäykkyys ja pelottavuus. Palaute tulee hyväksyä ja omaksua luonnolliseksi osaksi työhön liittyvää päivittäistä vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on nykytilan parantaminen. Palautteen lähtökohdan tulee aina olla hyvää tarkoittava ja yhteistä menestystä edistävä.

Ja juuri tästä on kysymys myös johtamisen kehittämisessä. Saamme jatkuvasti lukea eri medioista surullisia tilastoja siitä, kuinka vaihtuvuuden, työssä viihtymättömyyden ja alisuoriutumisen syyksi nostetaan tyytymättömyys esimiestyöhön ja johtamiseen. Kuunneltuani satoja esimiehiä valmennus- ja coachingkeskusteluissa olen tullut siihen johtopäätökseen, että esimiesvastuullisille mahdollistetaan toiminta jonkinlaisessa "kuplassa" tai vuorovaikutuksen tyhjiössä. Esimiehet saavat kyllä viestejä ja jopa palautettakin, mutta kovin usein ympäripyöreillä, vihjailevilla, turhautuneilla, oletuksiin tai kuulopuheisiin perustuvilla tavoilla, pelon tai pitkän aikaviiveen hämärtämissä muodoissa. Esimiehet, jos ketkä, tarvitsevat reaaliaikaista, nopeasyklistä, faktoihin perustuvaa, korjaavaa, kannustavaa, molemminpuolisia odotuksia selkeyttävää ja omaan toimintaan helposti kohdistettavaa palautetta. 

Työtä, siinä suoriutumista ja aikaansaamista koskeva, hyvään tähtäävä palaute on yhteisön kaikilta jäseniltä edellytettävä taito, jota voimme - onneksi! - kehittää ja jolla pystymme edistämään avointa vuorovaikutusta, dialogisuutta, valmentajuutta, itseohjautuvuutta ja hyvää työntekijäkokemusta organisaation kaikille tasoilla. Samalla tulemme edistäneeksi organisaatiomme menestymistä, sillä hyvä vuorovaikutus heijastuu myönteisesti myös asiakaskohtaamisiin."

Ellen Lindell, yritysvalmentaja, yksilöiden ja yhteisöjen menestyksen edistäjä, Avidia Oy (ellen.lindell(at)avidia.fi)

Palvelu Plus Oy:n HenkilöstöPulssi - menetelmä jatkuvan työntekijäkokemuksen mittaamiseen. Mobiiliapplikaation avulla kerätään päivittäisjohtamisen kannalta keskeistä spontaania palautetta henkilökunnalta. Avoimen palautteen analyysi auttaa tunnistamaan merkkejä työhyvinvoinnin tasosta ja työssä jaksamisesta. 

Lisätietoja HenkilöstöPulssista toimitusjohtaja Mikko Hartikaiselta (mikko.hartikainen(at)palveluplus.fi, 040 558 8840).